Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

 

Vieraskirja  1  2  3  4  > [ Kirjoita ]

Nimi: Tuuttifluutti

07.08.2016 21:13
Kiiltotassu,Vuoriklaani

Astelin leirin keskell etsien tietä takaisin parantajan pesään.
Mestarini oli ollut jo kuun poissaoleva. Olin siis hoitanut kaikki parantajan velvollisuudet.
*Onko hänestä tulossa vanha, pitäisikö tarjota iltaisin unikonsiemeniä?* ajattelin itsekseni.
Juuri kun olin astumassa sisään pesään niin silmissäni välähti,"Valkea riehuu metsässä, vaara vaanii varjoissa. Kun sataa värejä taivaalta, on aika paeta sodalta. Kaksi suurta, uhkaavaa, tuo surua, vaaraa, tuskaa vaan."
räpäutin silmiäni kun tunsin tassuni alla maata, näky oli kestänyt vain silmän räpäyksen.
Juoksin äkkiä mestarini luo,"Valkea riehuu metsässä, vaara vaanii varjoissa. Kun sataa värejä taivaalta, on aika paeta sodalta. Kaksi suurta, uhkaavaa, tuo surua, vaaraa, tuskaa vaan."
Huomasin toistaneeni ennustuksen sanat,"Mitä se voi olla?" kysuin heknäisten.
Kerroimme päälikölle joka päätti:"Pidetään tämä toistaisteksi omana tietonamme."

//Kuka?

Nimi: Tuuttifluutti

04.08.2016 20:39
Piikkitassu,Suoklaani

Irvistin ensin ja mulkoilin naaraalle mutta pian kuitenkin ääni alkoi naukua korvaani.
"Hyvä... hallitset hetä pelolla! Mutta, älä käytä sitä turhaan! Koita näytää nyt myötätuntoa suosion saamiseksi."
Heilautin korviani merkiksi että ymmärsin. Huokaisin jotta trauhottuisin, aloin hymyilla ja näpäytin hännälläni naaraan lapaa,"Kaisen niinkin voi olla." naukaisin, yristin kuulostaa myöätätnunoiselta.
Näpäytin hännälläni oppilaan lapaa,"Kei se niinkin on." huokaisin hänälle, se selvästi helpotti hänen tilaan.
Ääni kuului taas,"Hyvä! Nyt, tee yleinsäkkin noin." Hymyilin,*Lähellä päälikyyttä.*

Illalla kun menin nukkumaan jouduin synkään metsään,"Tervetuloa oppilaani." se oli sama ääni kuin viimeksi!
Pimeydestä asteli vaalea kissa naaras,"Olen Kylmasielu, Leijonatähden sisko,tiedän saman kuin sinäkin, hän on petturi!" hän ärähti.
Nyökkäsin ja nostin huuleni irveen,"Niin! Minun kuuluisi johtaa klaania!" murisin, annoin tunteiden ja totuuden ottaa vallan.
"Noh, Piikitassu, haluatko oppilaakseni?" hän kysyi js istahti,"Haluan!" ulvaisin.
Pimeydestä ilmestui kissa naaras,"Tässä on Omenatassu, hänkin on oppilaaani." naaras istahti nätisti ja hymyili minulle.
Nyökkäsin hänelle tervehdykseski, istahdin heidän viereen.
"Noh, me kaikki vihaamme Leijonatähteä ja Kultasilmää." Nyökkäsin, Omenatassu teki samoin.
Omenatassu nousi ylös,"Jokaisella meistä on jotain suhteita siihen petturiin!" hän ulvaisi.
KYlmäsielu nosti häntänsä hänen lavalle,"Otarauhallisesti."
Naaras istahti alas,"Kuulkaa, meidän pitäisi hallitaa klaaneja, eli, autan Piikitassu tuemaa Piikitähdeksi." nyökkäsin hyväksyväksi,"Ja Omenatassu, autan sinua pääsemään Omenatähdeksi." hän hymyili.
"Sitten, Omenatassu, sinä yhdistät Metsäklaanin ja Vesiklaani meihin." Hän kääntyi katsomaan minuun,"Sinulle jää Niityklaani."
Nyökkäsin päätäväisesti,"Ja tehän voitte sopia itse toistenne yhdistäisestä." Heilautin korviani,"Mitä tarkoitat?"
Soturi kohautti lapojaan,"Tarvitsemme apulaisia ja js aijomme yhdestää klaanin tarvitsemme puoli verisiä sotureita, siis Suo- ja Vuoriklaanin välillä."

//Lumi?

Nimi: Tuuttifluutti

02.08.2016 20:36
((Sori oon kiireinen joten kirjoitan nyt.))

Kiiltotassu,Vuriklaani

Olin tavannut emoni isän, joka oli todella mukava. Hänen oppilas oli pelastanyt minut mutta aijon lähteä tänään.
Illan tullen lähdin pois leiristä kapuamaan vuria pitkin, olisin aamulla sen huipulla.

Kun oli huipulla emoni oli aloittanut poikimisen. Kiirehdin auttamaan.

//Saatimpa Kiiltotassu takaisin leiriin!//

Nimi: PAikio

02.08.2016 13:53
Myrskytassu, Suoklaani

Minua jännitti. Olin päättänyt lähteä klaanista, kunhan muut nukkuisivat. Halusin ottaa selvää menneisyydestäni. Pian muutkin oppilaat laahustivat uupuneina nukkumaan eikä aikaakaan, kun kuulin heidän tuhisevan unissaan. Sillon nousin ylös ja lähdin oppilaiden pesästä.

Yö oli lämmin. *Milloinkohan tulevat taas kylmät yöt?* ajattelin. Varjoturkki oli vartiossa. Pääsin helposti hänen ohitseen. Juoksin nopeasti läpi Suoklaanin reviirin rajalle lähellä kaksijalkalaa.
"Tästä se sitten alkaa", huokaisin ja astuin rajan yli.

Nimi: Yuki

01.08.2016 23:41
Yötassu, Suoklaani

Naaras änkytti jotakin nopeaksi vastaukseksi, kunnes hän syöksyi yllättäen kohti metsää. Siristin meripihkan keltaisia silmiäni ja tuijotin epäilevästi hänen peräänsä. Sitten kohdistin katseeni Piikkitassuun, jonka kasvot olivat viileät ja ilmeettömät. *Mikä Myrskytassua oikein vaivaa?*, ajattelin pisteliäästi. Nousin ylös ja heilautin tuuheaa häntääni hyvästiksi. Minulla ei olisi enää mitään sanottavaa hänelle ja lisäksi minua kiinnosti saada tietää miksi Myrskytassulla oli niin kova kiire metsään. Olin juuri lähdössä hänen peräänsä, kun kuulin takaani Kalaviiksen määrätietoisen äänen. "Minne olet matkalla, nuori soturi?", hän vaati saada tietää. Katseeni harhaili sivulla, kun yritin vältellä soturin vihreiden silmien syyttävää tuiketta. "Tuota... Olin juuri menossa tapaamaan klaanin vanhimpia", vastasin nopeasti. Harmaa soturi nyökkäsi hitaasti, irrottamatta katsettaan minusta. "Niinkö? Siinä tapauksessa suosittelisin sinua kääntymään, sillä klaanin vanhimpien pesä on toisessa suunnassa", hän huomautti. Sähähdin mielessäni, kun tajusin, ettei Kalaviiksi uskonut väitteeseeni. "Niinpä onkin", vastasin nolostuneesti. Kalaviiksi kääntyi omille teilleen ja huikkasi vielä lapansa yli: "Muistathan myös tästä eteenpäin, että riistaa ei syödä, ennenkuin klaani on ruokittu!", hän naukui. "Kyllä, mestari Kalaviiksi", vastasin hänelle kunnioittavasti, kunnes hän vihdoin jätti minut rauhaan. "Pahus!" murisin hiljaa itsekseni, kun soturi oli kääntänyt minulle selkänsä ja lähdin lampsimaan oppilaiden pesälle päin.

Oppilaiden pesällä, valitsin suosikki nukkumapaikkani pesän perältä ja tunnustelin etukäpälilläni sammalta, kunnes makuusijani oli riittävän mukava ja asettauduin siihen kerälle lepäämään. Pitkän ja sulkamaisen häntäni kiersin ympärilleni niin, että kuononi peittyi sen alle ja vain keltaiset silmäni tuikkivat pimeässä pesässä. Musta turkkini sulautui täydellisesti varjojen kätkemään pimeyteen. Odottelin pesässä jonkin aikaa yksinäni kuuhuipun hetkeä ja mietin milloinkohan muutkin oppilaat tulevat nukkumaan. Olisin ollut kyllä mieluiten ihan yksinäni, mutta havahduin mietteistäni, kun pesän sisäänkäynniltä luikahti Suoklaanilainen naaras. Pimeässä häntä oli vaikeampi nähdä, mutta tuoksusta päätellen hän oli Myrskytassu. En tervehtinyt häntä, mutta tarkkailin naarasta pienen hetken silmät raollaan, kunnes suljin ne ja esitin nukkuvaa.

//Myrsky tai joku? :3

Nimi: PAikio

01.08.2016 22:39
Myrskytassu, Suoklaani

Yritin kaikin voimin pitää pelkoa loitolla. Se oli hankalaa, sillä pelko kulki aina vierelläni. Se oli aina lähellä.
"Mikä on?" Yötassu kysyi. Kynteni liukuivat esiin ja pureutuivat maahan. Hengitin syvän ja raotin silmiäni.
"O-olen ihan kunnossa. Vähän vain p-pyörryttää.Minun p-p-pitää mennä!" änkytin hätäisesti ja pakenin paikalta metsään.

Istahdin maahan ja hengittelin syvään yrittäen rauhoitella itseäni. Tiesin menneisyydessäni tapahtuneen jotain kamalaa, joka sai minut pelkäämään niin paljon. En vain tiennyt mitä.
"Jos selvitän mitä minulle tapahtui, ehkä ymmärrän näitä kohtauksia paremmin ja osaan hallita niitä", puhuin itsekseni. Silloin tein päätöksen lähteä selvittämään menneisyyttäni.

Palasin leiriin ja kävelin Mutaturkin luokse. Hän oli löytänyt minut Suoklaanin sisäänkäynnin luota muutama kuu sitten.
"Muistatko sen kerran, kun löysit minut sen myrskyn jälkeen, josta sain nimeni?" kysyin mestariltani. Naaras nyökkäsi.
"Noh, tiedätkö yhtään mistä suunnasta olin tullut tänne?" kysyin.
"Hajujälkesi johtivat kaksijalkalan suuntaan", Mutaturkki vastasi.
"Kiitos paljon! Olet mahtava!" naurahdin ja kipitin kohti oppilaiden pesää. Matkalla ohitin Piikkitassun, joka tuijotti minua omituisilla silmillään. *Mikä häntä vaivaa?* mietin.

Nimi: Yuki

31.07.2016 23:18
Yötassu, Suoklaani

"Minun mestarini on Kalaviiksi. Hän ei ole vielä kouluttanut minua, mutta aloitamme luultavasti heti kun olemme onnistuneet karkottamaan reviiriltämme sen Sadetassun, kätyreineen", sanoin halveksivaan sävyyn ja silmissäni välähti. "Miten he kehtaavatkin astua MEIDÄN metsästysmaillemme! Jos vain olisin kokeneempi, voisin vannoa repiväni niiden turkit riekaleiksi!", jatkoin vihaisesti sähisten. Näiden vihollis kissojen ajatteleminenkin sai mustan turkkini nousemaan pörrölle ja kynteni liukumaan esiin. Äkkiä huomioni kiinnittyi Myrskytassuun. Hän vaikutti jotenkin omituiselta. Kirjava naaras oli jähmettynyt paikoilleen ja hän hengitti tiheästi syvään, pitäen silmänsä tiukasti kiinni. Vilkuilin tätä epäilevästi. Piikkitassukin näytti huomanneen naaraan äkkinäisen olotilan muutoksen. Oliko hänellä jonkinlainen kohtaus? "Mikä on?", kysyin Myrskytassulta ihmeissäni.

//Myrsky, Piikki?

Nimi: PAikio

31.07.2016 19:26
Myrskytassu, Suoklaani

"Mutaturkki on hyvä mestari. Hän on mukava, mutta tarpeeksi ankara, jotta en laiskottelisi. Olen oppinut jo muutamia taisteluliikkeitä ja hiukan metsästystä", vastasin hetken hiljaisuuden jälkeen. Hymyilin hermostuneena kummallekkin kollille hiukan. He hermostuttivat minua, mutta eivät pahasti. Eivät samalla tavalla kuin viholliskissat.
"Leijonatähti ei osaa opettaa", Piikkitassu murahti.
"Tai sitten sinä et osaa oppia", möläytin. Samalla sekunnilla kaduin sanojani, sillä Piikkitassu katsoi minua kylmästi. Nielaisin entistä hermostuneempana ja katsoin tassujani. Tunsin sen taas olevan tulossa; selittämättömän paniikin. Se alkoi aina samalla tavalla. Ensin sydämeni alkoi lyödä kovempaa. Sitten hengitykseni tiheni. Lopulta paniikki ja kauhu saivat minut valtaani ja minulla oli pakottava tarve juosta pakoon tai taistella henkeni edestä. Suljin silmäni ja yritin hengittää syvään. En halunnut kenenkään saavan selville suurinta heikkouttani; Pelkoa.

//Piikki? Yö?

Nimi: Yuki

31.07.2016 12:23
Yötassu, Suoklaani

Olin tarkkailemassa leiriä vihollisen hyökkäyksen varalta, kun huomasin Piikkitassun vartioimassa kauempana. En tuntenut tummaa kollia juuri lainkaan, mutta olin katsellut pentuna ihailevasti, kun hän oli lähtenyt klaanimme päällikön Leijonatähden kanssa koulutukseen, joka oli hänen mestarinsa. Piikkitassukin oli ollut soturioppilaana vasta jonkin aikaa, mutta minulla ensimmäisetkin harjoitukset olivat vielä edessäpäin. En ollut erityisen halukas juoruamaan, mutta koska ilmapiiri oli hyvin jännittynyt, klaanimme päällikön poistuttua leiristä, ajattelin että lyhyt keskustelu voisi keventää tunnelmaa. Sitä paitsi olihan Piikkitassu päällikön oppilas ja minua kiinnosti kovasti saada tietää millaista koulutusta Leijonatähti hänelle oikein tarjosi. Nyt minulla olisi oiva tilaisuus ottaa asiasta selvää. Niinpä nousin ylös ja lähdin tassutelemaan Piikkitassun luokse. Myös Myrskytassu vaikutti olevan menossa samaan suuntaan(?), joten kun me molemmat saavuimme aukion keskelle, kolli tervehti kumpaakin pikaisesti ja kipaisi sitten hakemaan tuoresaaliskasalta saalista, meille molemmille. Hän oli halukas keskustelemaan kanssamme, joten asettauduin istumaan häntä vastapäätä. Sadetassun laumalaisten uhkailun jälkeen Myrskytassu vaikutti tavallista hiljaisemmalta, aivan niinkuin koko muukin klaani. Hermostunut tunnelma ei kuitenkaan ollut mikään yllätys, sillä leirimme oli yhä alttiina hyökkäykselle. Sadetassun kissat voisivat koettaa riistää reviirimme millä hetkellä tahansa, joten klaanin oli oltava jatkuvasti valppaana. Vesimyyrän mutustelemista ei tosin voinut kovin valppaaksi käytökseksi kutsua, mutta mitäpä hyötyä minunlaisestani kouluttamattomasta oppilaan alusta edes olisi, jos leiriin yhtäkkiä hyökättäisiin? Jos en osannut pyydystää edes pientä hiirtä, niin miten voisin taistella kokeneita ja lihaksikkaita sotureita vastaan? Ajatus oli naurettava, joten haukkasin nälkäisesti palan mehukkaasta myyrästäni, jonka Pikkitassu oli minulle tuonut. Hetkeen oli melko hiljaista, kun me kaikkin keskityimme tuoresaaliin ahmimiseen. Jonkin ajan kuluttua nielaisin viimeiset saaliin rippeet ja aloin nuolemaan toista etukäpälääni. "Miten koulutuksenne on sujunut? Siis siihen asti, kunnes nuo järjettömät karvapallerot saapuivat tänne hidastamaan sitä", kysyin nuolaisujeni väliltä.

//Piikki, Myrsky?

Nimi: Yuki

31.07.2016 11:50
Yötassu, Suoklaani

Olin tarkkailemassa leiriä vihollisen hyökkäyksen varalta, kun huomasin Piikkitassun vartioimassa kauempana. En tuntenut tummaa kollia juuri lainkaan, mutta olin katsellut pentuna ihailevasti, kun hän oli lähtenyt klaanimme päällikön Leijonatähden kanssa koulutukseen, joka oli hänen mestarinsa. Piikkitassukin oli ollut soturioppilaana vasta jonkin aikaa, mutta minulla ensimmäisetkin harjoitukset olivat vielä edessäpäin. En ollut erityisen halukas juoruamaan, mutta koska ilmapiiri oli hyvin jännittynyt, klaanimme päällikön poistuttua leiristä, ajattelin että lyhyt keskustelu voisi keventää tunnelmaa. Sitä paitsi olihan Piikkitassu päällikön oppilas ja minua kiinnosti kovasti saada tietää millaista koulutusta Leijonatähti hänelle oikein tarjosi. Nyt minulla olisi oiva tilaisuus ottaa asiasta selvää. Niinpä nousin ylös ja lähdin tassutelemaan Piikkitassun luokse. Myös Myrskytassu vaikutti olevan menossa samaan suuntaan(?), joten kun me molemmat saavuimme aukion keskelle, kolli tervehti kumpaakin pikaisesti ja kipaisi sitten hakemaan tuoresaaliskasalta saalista, meille molemmille. Hän oli halukas keskustelemaan kanssamme, joten asettauduin istumaan häntä vastapäätä. Sadetassun laumalaisten uhkailun jälkeen Myrskytassu vaikutti tavallista hiljaisemmalta, aivan niinkuin koko muukin klaani. Hermostunut tunnelma ei kuitenkaan ollut mikään yllätys, sillä leirimme oli yhä alttiina hyökkäykselle. Sadetassun kissat voisivat koettaa riistää reviirimme millä hetkellä tahansa, joten klaanin oli oltava jatkuvasti valppaana. Vesimyyrän mutustelemista ei tosin voinut kovin valppaaksi käytökseksi kutsua, mutta mitäpä hyötyä minunlaisestani kouluttamattomasta oppilaan alusta edes olisi, jos leiriin yhtäkkiä hyökättäisiin? Jos en osannut pyydystää edes pientä hiirtä, niin miten voisin taistella kokeneita ja lihaksikkaita sotureita vastaan? Ajatus oli naurettava, joten haukkasin nälkäisesti palan mehukkaasta myyrästäni, jonka Pikkitassu oli minulle tuonut. Hetkeen oli melko hiljaista, kun me kaikkin keskityimme tuoresaaliin ahmimiseen. Jonkin ajan kuluttua nielaisin viimeiset saaliin rippeet ja aloin nuolemaan toista etukäpälääni. "Miten koulutuksenne on sujunut? Siis siihen asti, kunnes nuo järjettömät karvapallerot saapuivat tänne hidastamaan sitä", kysyin nuolaisujeni väliltä.

//Piikki, Myrsky?

Nimi: Tuuttifluutti

30.07.2016 21:24
Piikitassu;Suoklaani

Kävelen leiri keskellä, olin tullut vahtimaan aluettä hyökääjiltä,"Hei Yötassu." naukaisin hänen lähestyesään.
Kolli nyökkäsi,"Hei!" Hänen takanaan tuli Myrskytassu.
Käänsin katseeni toiseen suuntaan,"Hei Myrskytassu." naukaisin väliin pitämättömästi. Hän nyökkäsi ja naukausi jotain todella hiljaa. En edes kuulut mitä hän sanoi.
Astelin leirin keskustaan jom haitin saaliit heidän eteensä,"Jutellaan hetki." nauksin, tämä olisi mahdollisuus tutustua heihih kunnolla.

//Paaku, Yuki? Jompi kumpi vois kirjotaa tästä kohtaan.

Astelin hitaasti pois paikalatani, olin jättänyt muut vartioon ja lädin vuoriklaanin rajalle.
Näin siellä pienen kissan juoksin sen luo,*onko se Omenatassu?* ajattrlin mutta ei.
Se oli saman näköinen mutta hän oli Omenatassun sisko!
Kosketin sen otsaa, hänellä ei ollut kuumetta. Kiertelin sitä ympäti.
Hänen turkki oli verestä kokkareina, hän oli selvästi pudonnut kallui kielekeeltä. Joisakin kostaa oli hänen vertaan.
Nostin hänet selkääni ja lähdin kotiin hänen kansaan.

Kun olin leiris huomasin keikkien palaaneen leiriin, astelin varapäälikön lou,"Mitä tapahtuu?" kysyin.
"Hyökääjät ovat lähteneet juuri hyökäyksen jälkeen." nyökkäsin hän vilkaisi selkääni,"Kuka hän on?" hän kysyi äkkiä.
Vilkaisin naarasta selässäni, pian tas käänsin katseevi varapäälikköön,"Tunnen hänet, hän on Kiiltotassu vuoriklaanin parantaja oppilas." Kolli katseli minua hämmentyneenä.
"Hän putosi varmaankin korkealta kalliolta ja en ehtisi viemään häntä leiriin parannettavakisi." nauvuin epätoivoisena kun tunsin veren valuvan turkilleni.
"Viekää hänet parantajan pesään!" hän naukaisin ja juoksin sisään pesään.

Olin vienyt hänet pesään, hänet oli hoidettu mahdollisimman hyvin. Leijonatähti palasi luokseni vasta pitkän ajn kuluttua.
Kun hän tuli pesään hän oli selvästi järkyttynyt nähdesään pentunsa pennun.
Hän násteli nopeasti naaraan luo ja hieroi tassullaan hjänen kylkeä,"Mitä kävi?" hän kysyi puli muristen.
Nousin istumaan jo kohotin leukaani,"Pelastin hänet kun Kiitlotassu oli tippunut kalliolta."
Mestarini hymyilin ja katsoi minuun,"Kiitos että pelastit hänet."
Siristin silmiäni,"Miksi kiität?" kysyn äkkiä.

Nimi: Lumi

28.07.2016 06:04
Jellona

Katsoin pitkään Pikkuruista. Nyt minulle alkoi valjeta asioita. Hyökkääjät eivät olleet Hunajatähden asialla. Heitä johti tuo kapinen karvapallo.
"Minusta poikasi taisteli hyvin", aloitin, "minuahan saatetaan sanoa hyväksi taistelijaksi, mutta hän voitti minut. Ja suoraan sanottuna en yhtään tajunnut tätä tilannetta, jolla sinä sait valtaasi Suoklaanin. Olitte meitä fiksumpia ja järjestitte sellaisen taistelun, jota emme pystyneet voittamaan."
Ehkä Pikkuruinen piti kohteliaisuuksista, luultavasti elin sen kanssa. Nyt tuo raapi kynsillään maata ja asteli luokseni, kiersi minut ympäri ja seisahtui nenäni eteen. Pidätin hengitystä. Pikkuruinen saattaisi helposti väläyttää kynsillään minua naamaan. En varmastikaan kuolisi, sillä menettäisin vain ensimmäisen henkeni. Mutta sekin henki on tärkeä tässä taistelussa.
"Ja jos sallit, tulisin mieluusti taistelemaan rinnallesi", jatkoin sinnikkäästi. Toivottavasti lupaukseni ei menisi liian pitkälle, mutta onnistuisi.

//Paakku?

Nimi: Tuuttifluutti

27.07.2016 19:58
Piikitassu,Suoklaani

Hyökääjät hellittivät kun veivät mestarini kohti uloskäyntiä.
*Hyvä, voinkin johdataa klaani jongun aikaa.* ajattelin häjjysti.
Juoksin puhujan kivelle seisomaan,"Kulkaa!" ulvaisin ja kaikki nostivat korvansa pystyyn yllättyneenä.
"He aikovat valata leirimme, varmasti! Meidän pitää olla valmiina, ketkä kannattavat?" kysyin kovalla äänellä. Toivoisin etteivät Piikikäiden ruusujen heimolaisia näkyisi ollenkaan.
Klaanin kissat päästelivät hyväksyvia naukaisuja. Hymyilin pahasti,"Järjestämme väjjytyksen!" Katselin klaani kissoja, jotka ottivat ohjeita minulta!
Nyökkäsin kunnioittavasti klaanini varapäälikölle.
"Koska tämä tehtävä ei kuulu minulle Reikähammas johtaa sitä." Soturi hymyili ja nousi kivelle kun minä laskeuduin.
"Otamme viisi ryhmää, Kaikki kissat, kun kuulette nimenne astukaa eteen."
Hymyilin pahasti*Tämä on ensinmäinen askel klaanin hallintaan!*
"Mutaturkki! Varjoturkki! Kalaviiksi! Mina johdan ja tämän viimeisen kunnian sa Piikitassu!" olin yllättynyt tästä valinnasta. Katselin kuitenkin Hiirisydäntä, tästä ei olisisi johtajaksi!
"Valitkaa parit!" Mutaturkki valitsi oppilaansa. Varjoturkki valitki Hiirisydämmen. Varapäälikö valitsi Harhatassun.
Pyöräytin silmiäni, tassutin Mahlaviiksen luo,"Seuraa minua." naukaisi ja lähdin tämän kanssa ulos leiristä.
"Kuules nyt, Mutaturkki ja Varjoturkki jäivät leiriin, me loput jätrjestätte yllätyksen." hän nyökytteli,"Komennat niin hyvin että voisit olla päälikkö." hän naukaisi myöntevästi.
Nyökkäsin jua jäimme väjjytykseen.

Nimi: PAikio

27.07.2016 18:14
Sadetassu, Niittyklaani

Pohdin hetken aikaa Leijonatähden vaatimusta.
"Hyvä on sitten. Minä vien sinut, mutta vain sinut. Rastas, Haukka, tulkaa mukaani", komensin. Viitoin Mutatassun luokseni.
"Järjestä kissasi valmiiksi. Kun olemme lähteneet, piiritä leiri ja hyökkää. He ovat heikompia ilman päällikköään", ohjeistin veljeäni hiljaisella äänellä. Mutatassu nyökkäsi ymmärryksen merkiksi.

"Päästäkää Myrskytassu", Leijonatähti vaati.
"Kotka, Rastas ja Kivi, antakaa jo sen pennun olla. Hän ei selvästi nauti olostaan", toruin kolmea kollia, jotka pitivät kilpikonnakuvioista naarasta paikoillaan ja nauraa räkättivät oppilaan yrittäessä epätoivoisesti päästä pois. Kollien päästettyä Myrskytassusta irti, naaras hyökkäsi Kotkan kimppuun. Oppilas oli kuin järkensä menettänyt mäyrä raapiessaan, kynsiessään ja purressaan itseään suurempaa kollia.
"Rastas, Kivi, pitäkää karvapallo aloillaan", sanoin.
"Älkää koskeko häneen! Häntä pelottaa. Häntä täytyy rauhoitella", sanoi viereeni tullut naaras, "Myrskytassu? Mutaturkki tässä. Kaikki on hyvin. Nämä ilkeät kissat eivät enää satuta sinua." Katselin kuinka Mutaturkki rahoitteli Myrskytassua. Oppilaan silmistä katosi pakokauhu ja naaras rauhoittui. Kotka katsoi yllättyneenä itseään paljon pienempää oppilasta ja pudisti sitten päätään. Käännyin katsomaan Leijonatähteä.
"No lähdetäänpä sitten", sanoin. Viitoin Rastaan ja Haukan mukaani ja lähdin sitten johdattamaan Leijonatähteä läpi leirin.

"Eihän Metsäklaani ole täällä päin", Leijonatähti huomautti.
"Jos haluat pitää henkesi, ole hiljaa ja seuraa", ärähdin tylysti. Johdatin Suoklaanin päällikköä kohti Piikikkäiden ruusujen heimoa, jossa isäni odotti minua ja kissojaan palaavaksi.

"Sadetassu! Missä ovat muut, ja kuka tämä kolli on, jonka tuot luokseni?" isäni kysyi jyrisevällä äänellään.
"Täytyykö minun rangaista sisartasi epäonnistumisestasi Suoklaanissa?" Pikkuruinen kysyi ja viittasi hännällään kohti leirin nurkkaan ahdistettua issartani, jota vahti kaksi suurta kollia. Vavahdin kauhusta ajatellessani kuinka isäni laittaisi toisen heistä satuttamaan Kuisketassua.
"Pikkuruinen tässä on Suoklaanin päällikkö Leijonatähti, Leijonatähti tässä on isäni Pikkuruinen", esittelin heidät toisilleen. Kuulin Kuisketassun nyyhkyttävän nurkassaan. Pelkäsin hänen puolestaan.
"Oletko satuttanut taas Kuisketassua?!" tiuskaisin isälleni.
"Hän nyyhkytti rasittavasti!" Pikkuruinen tiuskaisi takaisin. Sähähdin ja löin isääni kynnet esillä. Pikkuruinen heilautti suurta tassuaan ja seuraavaksi huomasinkin lentäväni. Lensin kauemmas ja aloin putsaamaan isäni aiheuttamia haavoja.
"Tästä eteenpäin saat pärjätä itseksesi", murahdin Leijonatähdelle.

//Lumi?

Nimi: Lumi

27.07.2016 17:15
Jellona

Mietin hetken. Katsoin Sadeviiksen veljeä ja sitten itse hyökkäyksen johtajaa. Siristin silmiäni. Jos pelaisin oikein, voisin pelastaa klaanin. Huomasin sivusilmälläni, että Kalaviiksi hivuttautui muiden suoklaanilaisten - jotka eivät vielä olleet pettäneet minua - seuraan.
"Haluan puhua Hunajatähden kanssa", sanoin rauhallisesti, "haluan selvittää pari asiaa, ennen kuin päätän mitään. Veisitkö minut hänen luokseen? Ja päästä klaanini oppilas."
Irrotin otteeni vangitsemastani kissasta, mutta sivalsin nopeasti syvän haavan tämän kylkeen. Kolli sävähti, mutta luikki pois.
"Vie minut Hunajatähden luo", sanoin painokkaasti.

//Sade?

Nimi: PAikio

27.07.2016 15:39
Sadetassu, Niittyklaani

Minun oli hankala olla hymyilemättä voitonriemuisesti. Luuliko tuo typerä katti minun todella välittävän veljestäni? Välitin vain Kuisketassusta ja hän oli suuressa vaarassa, jos molemmat valloitukset jäisivät vain yritykseksi.
"Siitä vain. Tapa hänet", sanoin viileästi. Näytin hännälläni pienen merkin kissoilleni ottaa vangiksi kilpikonnakuvioisen naaraan.
"Mutaturkki, auta!" huudahti nuori naaras, kun kissani ottivat hänestä kiinni ja vangitsivat paikoilleen.
"Mitä järkeä ottaa vangiksi oppilas, josta kukaan ei välitä?" joku suoklaanilainen kysyi. Vangittu naaras huusi, sähisi, murisi, puri ja raapi minkä ehti päästäkseen vapauteen. Hänen silmissään oli vauhko katse. Hän yritti päästä käskiksi yhden häntä pitelevän kissan kurkkuun. Naurahdin hiukan.
"Liittykää Metsäklaaniin tai tämä sähäkkä neitokainen saa kärsiä", kuulutin katsoen suoraan veljeäni pitelevän Leijonatähden silmiin.
"Minä liityn teihin", sanoi musta kolli. Olin nähnyt hänet kokoontumisissa. Hänen nimensä oli Reikähammas ja hän oli Suoklaanin varapäällikkö.
"Minäkin liityn", sanoi nuori kolli hiljaisella äänellä. Muistin hänen olevan Hiirisydän.
"Minä myös", ilmoitti Varjoturkki niminen musta kolli.
"Hienoa! Tarvitsemme vielä lisää kissoja. Miten olisi Leijonatähti? Haluatko liittyä vahvempaan klaaniin?" kysyin päälliköltä.

//Lumi? Ja käviskös et Kalaviiksi ei lähtis?

Nimi: Lumi

27.07.2016 14:31
Jellona

Nyökkäsin viileästi ja hymyilin viekkaasti.
"Jos kerran haluat nähdä veljesi kuoleman, voin ottaa hänet hengiltä", mau'uin rauhallisesti ja katsoin pilkallisesti minua pienempää kissaa.
"Mahtaa olla surullista kuolla, koska veljesi ei halua sinua pelastaa", sanoin niin kovaa, että jokainen paikalla olija kuulee, "minä ainakin pelastan klaanini, olipa sen hinta mikä hyvänsä."
Katsoin vielä Sadeviikseä, ennen kuin kumarruin raapaisemaan pienen kynnen viillon tämän veljen kaulaan. Haavasta alkoi valua pieni verinoro.
"Haluatko, että suurennan haavaa?" kysyin Sadeviikseltä, kuitenkaan nostamatta katsetta ruskean kollin silmien katseesta. Näinköhän hieman pelkoa?

//Paakku?

Nimi: Vallu

25.07.2016 10:34
valkoinen valehtelija


Tassuttelin Vesiklaanin eteen. "Ketä haluaa liittyä meihin. Silloin olette turvassa!" julistin. Viittasin yhdelle kissoistani hännällä. Hän toi luokseni yhden pennun. Kuulin kuinka yksi emoista parahti. Pentu vinkui ja rimpuili. "En haluaisi joutua vahingoittamaan tätä pentua mitenkään. Haluan viedä tämän pennun turvaan. Turvaan MINUN porukoihini", julistin. Pennun emo katsoi minua hetken. "Jos pentuni ovat turvassa luonasi....." Hän sanoi ja astui lähemmäs minua. Annoin pennun hänelle. "Entäs te muut?"

Nimi: PAikio

22.07.2016 02:46
Sadetassu, Niittyklaani

Katsoin "kauhuissani", kun kolli otti vangitsi veljeni alleen.
"Veli!" huudahdin. Sitten esitimme Mutatassun kanssa upean esityksen äänettömästä keskustelusta ja lopulta minä nyökkäsin.
"Siitä vain. Tapa hänet", vastasin rauhallisesti veljeni vangitsijalle.

//Lumi?

Nimi: Lumi

17.07.2016 15:27
Puristin kynsilläni maata ja vedin siihen syviä uurteita. Tuo oli jo kunnian loukkaus! Kuinka tuo ketunläjä kehtasi?!
"Jos pidätte minua tuollaisena, olette väärässä!" ulvaisin haastavasti ja silmäilin tiukan näköisenä muita kissoja.
Kalaviiksi painoi päänsä ja tassutti sisäänkäynnille ja suputti jotain Mutaturkille.
Sisälläni kihisi raivo.
"Haluaako joku muu vielä pettää minut?" sähisin, "haluaako joku muu vielä tuta vihani ja Tähtiklaanin vihan?"
Mustavalkoinen Mutaturkki nosti katseensa. Täältä asti näin hänen silmistään kuvastavan pelon ja vihan. Naaras kääntyi katsomaan vierelläni seisovaa Sadeviikseä.
"Olen pahoillani, mutta päätän sittenkin jäädä Leijonatähdelle uskolliseksi", naaras maukui ja tassutti pois. Kalaviiksi jäi hämmentyneenä seisomaan sisäänkäynnille.
Sadeviiksi vieressäni koukisteli kynsiään ja katsahti jonkun viholliseni silmiin. Tunnistin tämän samaksi kissaksi, joka oli tuonut lisää hyökkääjiä Suoklaanin leiriin. Tuo kissa oli varmasti melkein yhtä vaikutusvaltainen, kuin Sadeviiksi.
Loikkasin alas suurkiveltä(?) ja tassutin tuon kollin eteen.
Painoin kollin maahan ja lukitsin hänet epämukavaan asentoon, mistä hän ei voinut nousta. Hankkeeni joko onnistuisi tai se olisi katastrofi. Sadeviiksi luovuttaisi, jos uhkaisin tappaa vangitsemani kissan tai sitten ei ja klaanini liittyisi hänen joukkoonsa, kun näkee minun tekoni.
"Sadeviiksi", mau'uin hitaasti, "joko nyt luovutat ja lähdet tai sitten minä tapan tämän säälityksen."

//Paakku?

Nimi: Sadetassu, Niittyklaani

17.07.2016 06:21
Hymyilin katsoessani suoklaanilaisia.
"Voi katsoppas teitä! Niin suloisen uskollisia päällikölle, joka sai paikkansa viekkaudella ja verta vuodattamalla. Mitä? Ettekö tienneet? Tämä teidän urhea ja voimakas päällikkönne, jolle olette niin uskollisia, myrkytti entisen päällikkönsä, jotta hänestä tulisi heikompi ja tappoi sitten hänet. Luulin teidän tienneen!" kauhistelin. Vilkaisin Leijonatähteä hymyillen viekkaasti.
"Hän ei olisi ikinä pärjännyt entiselle päälliköllenne, jos tämä olisi ollut täysissä voimissaan. Tiesittekö muuten, että olen entisen päällikkönne poika? Se on totta! Tämä kolli tässä vieressäni murhasi isäni! Tulin tänne kostamaan uljaan isäni puolesta ja vapauttamaan teidät tämän ketunläjän vallan alta! Sen lisäksi tämä petturi tapaili sisartani Kuiskepuroa. Sisareni oli kaunis, lempeä ja viaton. Kun hän tajusi odottavansa pentuja -tämän kollin pentuja- hän riensi onneissaan tänne kertomaan "kumppanilleen" hyvät uutiset. Mitä tämä karvapallo hänelle tekikään! Sisko-parka menetti pentunsa siinä taistelussa. Hänen kauniit kasvonsa vääristyivät rumiksi niistä arvista, jotka tuo ketunläjä hänelle aiheutti! Siskoni -niin kaunis ja viaton siskoni- makaa nyt klaaninvanhimpien pesässä surkeana arpisena pentuna ja uikuttaa särkynyttä sydäntään. Oli lähellä ettei hän kuollut. Ehdin juuri ajoissa hätiin pelastamaan viattoman ja hauraan sisareni. Eikä sisareni ole ainut, jolle tuo petturi näin teki! Hän teki niin myös emolleni muutama hiirenkorva sitten. Mistäkö tiedän? Emoni kuiskasi viimeisiski sanoikseen minulle: 'Älä anna Leijonatähden enää satuttaa ketään'. Mutta minä epäonnistuin!" parahdin ja purskahdin itkuun, "Nyt en anna hänen enää satuttaa ketään! Tulkaa mukaani! Antakaa minun pelastaa teidät tältä julmalta petturilta!" Näytin murheelliselta ja katsoin suoklaanilaisia kyyneleiden täyttämillä silmillä. Eräs mustavalkoinen naaras hivuttautui sisäänkäynnin eteen ja katsoi maata tassujensa alla.
"Ei Leijonatähti sellainen ole!" kuului vihainen ääni. Katsoin yllättyneenä vanhaa naarasta.
"Mutta minä olen nähnyt sen omin silmin. Väitätkö minua valehtelijaksi?" vastasin rauhallisesti.
"Väitän!" naaras sähähti.
"No siinä tapauksessa... En minä voi teitä pelastaa ellette te itse sitä tahdo. Mutta älkää tulko Metsäklaaniin valittamaan, kun tuon petturin oikea luonto paljastuu", sanoin ja katsoin maahan alakuloisena.

//Jellona? Sä saat päättää.

Nimi: Lumi

28.06.2016 16:15
Annoin niskakarvojeni laskeutua. Silmäilin vihollistani tyynen näköisenä, vaikka sisälläni kuohui. Äsken olin sanonut, että soturini, oppilaani ja muut klaanini jäsenet saivat valita oman kohtalonsa. Nyt halusin kuitenkin perua sanani. Heidän tuli olla uskollisia minulle, eikä tuolle ketunmieliselle karvapallolle!
"Mennään aukiolle, ja katsotaan, kuka aikoo pettää Suoklaanin", sanoin hampaideni välistä ja osoitin kullankeltaisella hännälläni aukiolle.
Harmaa kolli nyökkäsi hyväksyvästi. Sadeviiksi-minusta hän oli vielä todellakin oppilas-seurasi minua hitain käpälän askelein.
Leirin varjoissa istui klaanini sotureita. Kaikki viholliset oleskelivat lähinnä leirin keskustassa.
"Mistä te juttelitte?" kuulin sihinän korvanjuurestani. Reikähammas oli astellut oikeaa etujalkaansa varoen viereeni.
"Kuulet pian", vastasin hiljaa. Varapäällikköni nyökkäsi ja katsoi silmät kapeina Sadeviikseä.
Loikkasin suurkivelle(?) ja kutsuin kissat paikalle. Oman klaanini jäsenet tottelivat kyllä käskyäni, mutta viholliset tulivat vasta, kun Sadeviiksi heitä kutsui. He jäivät tuijottamaan minua silmät kiiluen.
"Ne, jotka haluavat liittyä tuohon roskasakkiin, siirtyköön sisäänkäynnin suuaukolle", sanoin kuuluvalla äänellä.
Aluksi kukaan klaanistani ei liikkunut. Käännyin Sadeviiksen puoleen.
"Uskotko todella, että he haluavat joukkoosi?" murisin.

//Sade? Päätätkö, ketkä lähtee?

Nimi: Tuuttifluutti

05.06.2016 13:48
Hiekkatassu,Metsäklaani

Astelen veljeni rinnalla ulos kun Mäntyturkki meni sanomaan hänelle jotain.
Astelen hiukan eri suunntaan ja lyssähdän maahan.
Jäätassuasteli luokseni,"Onko sinulla jotain haavoja?
Puristin paatani.
Unohdin että hän on sokea,"Ei mitään pahempaa, yksi raapale vain."
Nuolaisin pari kertaa haavaan ja odoti että sitä tulisi lisää.
Nnuori parntaja oppils haisteli minua,"Voisit silti nukkua hetken."
Hän katosi näkyvistä hetkeksi ja palasi tuoden jotain.
"Syö nämä, ne ovat unikonsienemiä."Nuolaisin ne suuhuni ja tassuttelin oppilaide pesään.

Heräsin kovaan ulvaisuun.

//Joku?

Nimi: Tulisielu, Metsäklaani

05.06.2016 08:33
Taistelin kuningattarien rinnalla. Minusta ei ollut paljoa apua murtuneen tassuni ansiosta. Samassa sisareni Hiekkatassu loikkasi ison mustan naaraan kimppuun. Pakotimme vihollisen yhdessä perääntymään. Minä, Hiekkatassu ja Laventelisielu. Aurinkosielu piti huolta pennuista.
Samassa kuitenkin kuului vihollislauman johtajan huuto: "Perääntykää!"
Kaikki viholliset lähtivät juoksemaan pois leiristämme, metsäklaanilaiset perässään.
Jäin huohottamaan ja nilkutin sitten parantajan pesälle. Tassua koski vielä enemmän. Vaikka olin yrittänyt suojata sitä, musta naaras oli osunut voimalla siihen ja saattanut suurentaa murtumaa.
"Miksi he lähtivät?" mietin ääneen, kun menin Hiekkatassun ohi. Sisareni jutteli väsyneesti Polkutassun kanssa.
"Tulisielu!" Mäntyturkki huudahti, kun näki minun pahentuneen nilkutuksen, "et kai murtanut tassuasi vielä enemmän?"
"Kuningattarien kimppuun hyökättiin", vastasin yksinkertaisesti.
"Odota hetki, ennen kuin pääsen auttamaan. Minulla on tassut täynnä töitä haavojen sitomisessa. Sinä et nimittäin ole kuolemanvaarassa", parantaja maukui ja kumartui sanomaan jotain sokealle Jäätassulle.
Jäin odottamaan kärsivällisesti omaa vuoroani.

//Joku?

Nimi: Hiekkatassu,Metsäklaani

04.06.2016 20:36
Ärisen vihaisena kun joku kolli iskee minua kylkeen.
Pompaana ylös ja hyido tassuilani kollin naamaa, kun se sulki silmän , hyppäsin, pyörähdin ilmassa ja potkaisin sitä naamaan.
Kunigatarien luota kuului ulvaisu, juoksen täyttä heidän luo, sillä oli Tulisielu ja iso musta naaras.

//Kuka?

Patrick lisenssi, Rick Mach lisenssi, Henric Silversnö lisenssi, Shizoo, Backgrounds etc, Chibi GFX ja Nemesis
©2018 layout1 - suntuubi.com